Turkulainen pariskunta Lenita ja Esa elävät monelle tuttua vaihetta: iäkkäät vanhemmat asuvat yhä omissa kodeissaan, mutta ikääntyminen on alkanut tuoda mukanaan uudenlaista huolta. Lenitan äiti Eila (86) ja Esan äiti Sirkka (91) pärjäävät arjessa pääosin hyvin, mutta taustalla on jo kaatumisia ja sairaalajaksoja. Vierellä ei voi olla joka heti, kun on omakin arki. Mielessä pyörii monenlaisia kysymyksiä: Pärjääkö äiti silloin, kun en ole lähellä? Mitä tapahtuu, jos apua tarvitaan eikä kukaan ole paikalla?
Nyt molempien äitien ranteessa kulkee mukana kotimaisen Confientan Turvaranneke 3S.
Ensimmäinen ranneke hankittiin Lenitan äidille Eilalle, kun pitkien sairaalajaksojen jälkeen ymmärrettiin, ettei pelkkä kotisairaanhoito enää riittänyt. Kunnon heikentyessä oli jo sattunut yksi varoittava esimerkki: äiti oli pudonnut yöllä sängystä eikä päässyt enää omin avuin ylös.
Mitä jos jotain tapahtuisi uudelleen – yöllä tai silloin, kun kotihoito ei olisi paikalla?, Lenita mietti.
Lenita kertoo kuulleensa kotimaisesta Confientan turvarannekkeista ystäviltään. Selkeä toimintaperiaate herätti kiinnostuksen: rannekkeessa on vain yksi nappi hälytystä varten. Myös laitteen helppokäyttöisyys ja se, että hälytys ohjautuu ensin omille läheisille, olivat ratkaisevia tekijöitä. Kotimaisuus ja luotettavuus puolsivat ostopäätöstä.
Myöhemmin ranneke hankittiin myös Esan äidille Sirkalle.
“Äidille piti ensin vähän perustella, miksi laite on hyödyllinen”, Esa sanoo.
Perheellä oli aiempaa kokemusta Esan isällä käytössä olleesta kunnallisen palvelun kautta saadusta turvapuhelimesta, joka koettiin hankalaksi käyttää. Avun saaminen sen kautta oli ollut hidasta.
“Ja sittenhän se osoittautui vielä tosi kalliiksi. Ei faija lopulta suostunut edes käyttämään sitä,” Esa muistelee.
Vaikka heikentynyt liikuntakyky on tuonut Eilan ja Sirkan arkeen haasteita, ovat molemmat naiset päästään teräviä. Turvarannekkeen käyttöönotto sujui mutkattomasti: yhdessä kokeiltiin hälytystä ja muistuteltiin lataamisen tärkeydestä. Tämä tosin osoittautui turhaksi, sillä toisella äideistä on jopa oma vihko, johon hän kirjaa ylös, milloin turvaranneke on ladattu.
Perheissä pidetään tärkeänä, että Turvaranneke 3S toimii myös ulkona ja ilman erillisiä lisälaitteita.
“Sirkan suunnitelmissa oli viime kesänä alkaa vielä pyöräilemään,” Esa paljastaa.
“Ensin pitäisi tosin hoitaa lonkka kuntoon – se leikattiin jo 15 vuotta sitten, ja nyt kotona hän pääsee liikkumaan rollaattorin kanssa.”
Turvaranneke kulkee ranteessa mukana koko ajan, mutta kolmipyöräistä pyörää äiti ei suostu edes harkitsemaan.
“Se on kuulemma vanhoille ihmisille,” Esa sanoo hymyillen.
Turvaranneke on päässyt jo myös tositoimiin. Viimeksi Lenitan äiti kaatui kotonaan vessassa. Rollaattori oli kyllä vieressä ja puhelinkin aivan lähellä – mutta juuri sen verran etäällä, ettei siihen yltänyt. Onneksi Turvaranneke 3S oli ranteessa. Hälytys lähti ensin lähistöllä asuvalle siskolle, joka sattui olemaan suihkussa. Seuraavaksi hälytys siirtyi soittamaan Lenitan puhelimeen, ja apu saatiin paikalle nopeasti.
Sekä Lenita että Esa toivovat, että tieto suoraan kuluttajille myytävästä Turvaranneke 3S:stä leviäisi laajemmalle – se voisi tarjota monelle perheelle turvaa ja helpotusta arkeen. Heidän mukaansa ratkaisu on osoittautunut käytännölliseksi ja toimintavarmaksi apuvälineeksi, joka lisää sekä ikäihmisen itsensä että lähipiirin turvallisuuden tunnetta.
He suosittelevat ranneketta lämpimästi muille samassa tilanteessa oleville, eikä hankintaa kannata yhtään lykätä.
“Turvaranneke on tuonut mukanaan sen tärkeimmän: turvallisuuden tunteen. Tietää, että aina saa yhteyttä. Ei sitä hankintaa kannata epäröidä. Joskus on vain sanottava suoraan, että nyt tämä otetaan käyttöön – se on sillä selvä,” Esa päättää.
