Turvaranneke kotihoidon rinnalle: Miten turvaa saa myös käyntien välille?

Kotihoito ja turvapuhelinpalvelu eivät ole sama asia. Turvapuhelin tai turvaranneke voi kuulua kotihoidon asiakkaan palvelukokonaisuuteen, mutta ei automaattisesti. Jos kotona käy kotihoitaja, kotipalvelun työntekijä tai seurapalvelun avustaja, käyntien väliin jää aikaa, jolloin ihminen on yksin. Silloin kannattaa selvittää, miten hän saa tarvittaessa yhteyden apuun, ja tarvitaanko sitä varten oma turvaranneke.

Kotihoito ja turvapuhelinpalvelu ovat eri palveluja

Kotihoidossa työntekijä käy kotona sovittuina aikoina auttamassa esimerkiksi lääkkeissä, peseytymisessä tai ruokailussa. Turvapuhelinpalvelu taas tarkoittaa sitä, että ihminen voi tehdä hälytyksen milloin tahansa ja hälytykseen vastataan.

Hyvinvointialueen kotihoidon asiakkaalle voidaan järjestää turvapuhelinpalvelu, mutta se myönnetään omien myöntämiskriteeriensä ja palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Turvapuhelinpalvelun hälytykset ohjautuvat usein päivystyskeskukseen. Joissakin palveluissa voidaan sopia myös omaisen osallistumisesta hälytysketjuun, mutta tämä ei ole mahdollista kaikkialla.

Entä yksityinen kotihoito?

Myös yksityiset kotihoito- ja kotipalveluyritykset voivat tarjota turvarannekkeen osana palvelukokonaisuuttaan, jolloin siihen voi kuulua päivystys ja auttajakäynnit sopimuksen mukaan. Turvarannekkeen voi myös hankkia erikseen, jos se ei kuulu palveluun.

Kotona asumista tukevat palvelut ovat sovittuja käyntejä

Kotona asumista voi tukea moni palvelu: kotihoito auttaa hoidollisissa asioissa, kotipalvelu esimerkiksi siivouksessa ja asioinnissa, ateriapalvelu tuo ruoan kotiin ja seurapalvelun avustaja voi lähteä mukaan kävelylle tai kauppaan. Yhteistä näille on se, että ne perustuvat sovittuihin käynteihin. Ne eivät yleensä tarjoa tapaa pyytää apua käyntien välillä, ellei turvapalvelua ole erikseen sovittu osaksi kokonaisuutta.

Käyntien väliin jäävä aika

Ajatellaan tilannetta, jossa kotihoitaja käy aamulla ja illalla, siivooja kerran viikossa ja seuralainen keskiviikkoisin. Suurimman osan päivästä ihminen on omissa oloissaan, käy kaupassa, ulkoilee ja puuhailee kotona. Jos jotain sattuu käyntien välillä, kysymys on: miten hän saa yhteyden johonkin?

Jos turvapalvelu kuuluu jo kotihoidon tai muun palvelun sopimukseen, vastaus voi löytyä sieltä. Jos ei kuulu, yksi vaihtoehto on itse hankittava turvaranneke, joka soittaa suoraan valituille läheisille.

Itse hankittava turvaranneke muun avun rinnalla

Kotimaisen Turvaranneke 3S:n voi hankkia itsenäisesti myös silloin, kun käytössä on muita kotona asumista tukevia palveluita. Se ei edellytä kotihoidon asiakkuutta, lääkärinlausuntoa tai palvelutarpeen arviointia.

Ranneke ei ole osa kotihoidon hälytysjärjestelmää, eikä se ole automaattisesti yhteydessä kotihoidon henkilöstöön. Hälytykset ohjautuvat 1–5 ennalta valittuun numeroon. Listalle voi lisätä myös kotihoidon päivystysnumeron, jos tästä sovitaan kotihoidon kanssa.

Ranneke toimii ilman puhelinta tai keskusyksikköä, ja siinä on valmiina oma liittymä. Hälytys tehdään pitämällä nappia pohjassa noin kolme sekuntia, ja puhe kulkee suoraan rannekkeen kautta. Koska ranneke toimii matkapuhelinverkossa, se kulkee mukana myös kauppareissulla ja kävelyllä.

Kun kotihoito ja läheiset toimivat yhdessä

Jos kotihoidon päivystysnumero halutaan lisätä rannekkeen hälytysnumeroihin, siitä on aina sovittava kotihoidon kanssa etukäteen. Kaikki kotihoidon yksiköt eivät välttämättä voi ottaa vastaan hälytyksiä ulkopuolisista laitteista. Vaikka numeroa ei lisättäisi, kotihoidolle kannattaa kertoa rannekkeesta ja siitä, keille sen hälytykset ohjautuvat.

Turvaranneke 3S soittaa listan numeroita järjestyksessä. Ensimmäiseksi kannattaa valita se, joka pystyy useimmiten vastaamaan ja on lähimpänä. Hätänumeron 112 voi tarvittaessa lisätä listan viimeiseksi.

Miten asian voi ottaa puheeksi?

Turvaranneke on helpompi ottaa käyttöön, kun siitä puhutaan arjen sujumisen eikä huolen kautta. Ranneke ei kerro, ettei ihminen enää pärjää, vaan se on yksi tapa jatkaa tuttua arkea kaupassa, kävelyllä ja kotona.

Kannattaa kysyä, millaisissa tilanteissa läheinen itse kokee olevansa yksin ilman tapaa saada yhteyttä, ja keille hän haluaisi hälytyksen menevän. Kun hän saa päättää vastaanottajista ja kokeilla ranneketta itse, laitteesta tulee hänen omansa.

Milloin pelkkä turvaranneke ei riitä?

Turvarannekkeen sopivuus riippuu toimintakyvystä, avuntarpeesta, siitä pystyykö ihminen käyttämään laitetta ja kuka hälytyksiin vastaa. Jos henkilö tarvitsee ympärivuorokautista ammattilaisen arviota tai paikalle tulevaa auttajaa, läheisille soittava turvaranneke ei välttämättä yksin riitä. Silloin kannattaa selvittää hyvinvointialueen tai yksityisen palveluntuottajan turvapalvelu, johon kuuluu päivystys.

Sopikaa toimintatavoista etukäteen

Kun hälytykset menevät läheisille, kannattaa sopia yhdessä, kuka vastaa hälytyksiin, missä järjestyksessä ja miten toimitaan, jos joku huomaa vastaamatta jääneen puhelun. Vastaamaton soitto ei yksin tarkoita hätätilannetta, mutta siihen on hyvä reagoida esimerkiksi soittamalla takaisin. Kiireellisessä hätätilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112.

Saako turvarannekkeesta kotitalousvähennystä?

Ei. Turvapuhelimen, hälytyspalvelun ja turvapalvelun kustannukset eivät oikeuta kotitalousvähennykseen. Tietyistä kotona tehdyistä hoiva- ja kotitaloustöistä voi saada vähennystä, jos Verohallinnon edellytykset täyttyvät.

Mitä kannattaa selvittää, jos läheisellä on jo kotihoitoa?

  • Sisältyykö turvapalvelu nykyiseen sopimukseen? Kysy kotihoidolta tai palveluntuottajalta, onko asiakkaalla jo turvapuhelin tai voiko sen saada.

  • Kenelle hälytys menee? Päivystykseen, kotihoitoon vai läheisille?

  • Voiko omainen osallistua? Selvitä, voiko omaisen lisätä hälytysketjuun.

  • Kattaako turva myös kodin ulkopuolen? Kotiin asennettu turvapuhelin toimii yleensä vain kotona.

  • Tarvitaanko lisäksi oma turvaranneke? Jos käyntien väliin jää aikaa ilman tapaa saada yhteyttä, itse hankittava ranneke voi täydentää kokonaisuutta.

Usein kysyttyä

Voiko rannekkeen pitää suihkussa?

Turvaranneke 3S kestää suihkun, sillä se on IP66-luokiteltu. Ranneketta ei kuitenkaan saa upottaa veteen, joten kylpyyn, uimaan tai saunaan se ei sovellu.

Tarvitaanko rannekkeeseen kotihoidon lupa?

Ei tarvita. Turvaranneke 3S:n voi hankkia itsenäisesti. Kotihoidolle on silti hyvä kertoa rannekkeesta, jotta työntekijät tietävät, mikä laite asiakkaalla on ranteessa ja kenelle sen hälytykset menevät.

Jos haluatte itsenäisesti hankittavan turvarannekkeen muun avun rinnalle, tutustu Turvaranneke 3S:ään.