Turvapuhelin on laite, jolla saa hälytettyä apua painamalla nappia. Hälytys menee joko turvapuhelinpäivystykseen tai suoraan itse valituille läheisille. Turvapuhelimen voi saada hyvinvointialueen kautta, ostaa palveluna yksityiseltä yritykseltä tai hankkia itse turvarannekkeena, joka soittaa lähipiirille. Sopiva vaihtoehto riippuu siitä, millaista apua tarvitaan ja kuka hälytyksiin vastaa.
Turvapuhelin, hälytyspainike, turvaranneke ja turvapuhelinpalvelu
Arkikielessä turvapuhelimella tarkoitetaan usein koko kokonaisuutta. Valintaa helpottaa, kun käsitteet erottaa toisistaan:
-
Hälytyspainike on ranteessa tai kaulassa pidettävä nappi, jolla hälytys tehdään.
-
Turvapuhelin on perinteisesti kotiin asennettava keskusyksikkö, johon hälytyspainike on langattomasti yhteydessä. Puhe kulkee keskusyksikön kaiuttimen ja mikrofonin kautta.
-
Turvaranneke voi olla pelkkä hälytyspainike tai laite, jossa on oma liittymä, kaiutin ja mikrofoni. Jälkimmäisessä puheyhteys avautuu suoraan ranteesta, kuten kellopuhelimessa.
-
Turvapuhelinpalvelu tarkoittaa palvelua laitteen ympärillä: kuka hälytyksen vastaanottaa ja miten apu järjestetään.
Laitteen toimintatapa riippuu mallista, ei pelkästään sen iästä. Osa laitteista toimii vain kotona keskusyksikön kantaman alueella, osa matkapuhelinverkossa myös kodin ulkopuolella.
Kenelle hälytys menee?
Hälytyksellä on kaksi mahdollista vastaanottajaa.
Turvapuhelinpäivystys
Hälytys ohjautuu ympärivuorokautiseen päivystykseen, jossa päivystäjä vastaa puheluun ja arvioi tilanteen. Hän toimii palvelusopimuksen mukaisesti: voi esimerkiksi soittaa omaiselle, lähettää paikalle auttajan tai tarvittaessa hälyttää lisäapua. Turvapuhelinpäivystys ei ole sama asia kuin hätäkeskus. Kiireellisessä hätätilanteessa soitetaan aina yleiseen hätänumeroon 112.
Läheiset
Hälytys soitetaan suoraan ennalta valituille ihmisille, kuten lapselle, ystävälle tai naapurille. Hälytyksen vastaanottaja kuulee tilanteen ja päättää, miten apu järjestetään. Suoraan läheisille soittavia malleja on tullut markkinoille myös Suomessa, esimerkiksi kotimainen Turvaranneke 3S.
Kolme tapaa hankkia turvapuhelin
Vastaanottaja ja hankintatapa ovat eri asioita. Myös yksityiseltä yritykseltä voi ostaa palvelun, jossa hälytys menee päivystykseen.
1. Hyvinvointialueen turvapalvelu
Hyvinvointialue myöntää turvapalvelun palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sitä ei voi ostaa itse. Myöntämiskriteerit ja asiakasmaksut vaihtelevat alueittain. Palveluun kuuluu aina päivystys, ja auttajakäynnit voidaan laskuttaa erikseen.
2. Yksityinen turvapalvelu
Yksityiset kotihoito- ja turvapalveluyritykset myyvät turvapuhelinpalveluja suoraan asiakkaille. Sopimuksesta riippuen niihin voi kuulua hälytyskeskuspäivystys ja auttajakäynnit.
3. Itse hankittava turvaranneke
Turvarannekkeen voi myös ostaa itse ilman arviointia. Tällöin hälytykset menevät yleensä läheisille, jotka lähipiiri on yhdessä valinnut.
Miten valita omaan tilanteeseen sopiva ratkaisu?
Ennen kuin vertailee laitteita tai hintoja, kannattaa käydä läpi muutama kysymys yhdessä läheisen kanssa:
-
Missä läheinen liikkuu? Jos arki kulkee kotona, kotiin asennettava järjestelmä voi riittää. Jos hän käy kaupassa, ulkoilee tai viettää aikaa mökillä, turvan olisi hyvä kulkea mukana myös kodin ulkopuolella.
-
Kuka voi vastata hälytyksiin? Asuuko lähellä ihmisiä, jotka voivat vastata puhelimeen ja tarvittaessa lähteä paikalle?
-
Tarvitaanko ammattilaisen arviota? Jos avuntarve on suuri tai terveydentila vaihtelee, päivystykseen yhdistetty palvelu voi olla tarpeen.
-
Onko laite helppo käyttää? Hälytyksen pitää onnistua myös silloin, kun on säikähtänyt tai kipeä.
-
Mitä läheinen itse toivoo? Laite, jonka käyttäjä kokee omakseen, on todennäköisemmin myös ranteessa silloin, kun sitä tarvitaan.
Paljonko turvapuhelin maksaa?
Hinnoissa on paljon vaihtelua, ja kuukausihintoja on vaikea verrata suoraan, koska palveluihin sisältyy eri asioita. Turvapalveluiden kuukausihinnat liikkuvat karkeasti noin 20 eurosta 100 euroon. Lisäksi voi tulla esimerkiksi:
-
laitteen ostohinta tai vuokra
-
asennusmaksu
-
päivystyksen kuukausimaksu
-
auttajakäyntien maksut
-
lisälaitteet, kuten ovi- tai kaatumishälytin
-
sopimuksen määräaikaisuus ja irtisanomisaika
Hyvinvointialueella asiakasmaksu voi olla tulosidonnainen. Ajantasaiset hinnat kannattaa tarkistaa oman alueen hinnastosta tai palveluntarjoajalta.
Esimerkiksi Confientan Turvaranneke 3S ostetaan omaksi 249 eurolla, ja palvelun kuukausimaksu on 14,90 euroa. Kuukausimaksuun sisältyy liittymä ja 15 minuuttia puheaikaa, ylimenevät puheminuutit laskutetaan erikseen. Sopimus ei ole määräaikainen. Palveluun ei sisälly päivystystä eikä auttajakäyntejä, vaan hälytykset menevät valituille läheisille. Lue lisää turvapuhelimen ja turvarannekkeen eroista.
Mitä turvapuhelin tekee ja mitä ei
Turvapuhelin mahdollistaa yhteydenoton silloin, kun puhelin ei ole käden ulottuvilla. Se ei itsessään takaa, että apu tulee paikalle. Avun järjestyminen riippuu palvelumallista: päivystyksestä, sopimuksen sisällöstä tai siitä, kuka läheisistä vastaa ja ehtii paikalle.
Siksi valinnassa kannattaa miettiä, millainen avuntarve on. Jos läheinen tarvitsee ympärivuorokautista ammattilaisen arviota tai paikalle tulevaa auttajaa, päivystykseen yhdistetty palvelu voi sopia paremmin. Jos hän liikkuu itsenäisesti ja perhe haluaa ottaa hälytykset itse vastaan, suoraan läheisille soittava ranneke voi olla luonteva vaihtoehto.
Milloin suoraan läheisille soittava turvaranneke sopii?
Puhelin saattaa olla marjareissulla repussa tai keittiön pöydällä, kun sitä tarvittaisiin. Ranneke on valmiiksi ranteessa. Turvaranneke 3S toimii ilman erillistä puhelinta, sovellusta tai keskusyksikköä, ja siinä on valmiina Elisan liittymä. Hälytys tehdään pitämällä nappia pohjassa noin kolme sekuntia. Ranneke soittaa 1–5 valittuun numeroon järjestyksessä, ja keskustelu käydään suoraan rannekkeen kautta.
Tällainen ranneke sopii esimerkiksi ihmiselle, joka asuu yksin, käy kaupassa ja ulkoilee itsenäisesti, ja jolla on lähipiirissä ihmisiä, jotka voivat vastata hälytyksiin. Lisätietoa löydät Turvaranneke 3S:n tuotesivulta.
Miten turvapuhelin otetaan käyttöön?
Käyttöönotto riippuu siitä, miten turvapuhelin on hankittu.
-
Hyvinvointialueen turvapalvelu: palvelua haetaan oman alueen asiakasohjauksesta tai neuvonnasta. Palvelutarpeen arvioinnin ja päätöksen jälkeen laite asennetaan kotiin, ja käyttö käydään läpi asiakkaan kanssa.
-
Yksityinen turvapalvelu: palveluntuottajan kanssa tehdään sopimus, jonka jälkeen laite toimitetaan tai asennetaan. Sopimuksessa sovitaan, kuka hälytykset vastaanottaa.
-
Itse hankittava turvaranneke: ranneke otetaan käyttöön itse. Turvaranneke 3S aktivoidaan Confientan sivuilla, jossa luodaan käyttäjätili ja lisätään hälytysnumerot. Lopuksi tehdään testihälytys.
Mallista riippumatta laite kannattaa testata yhdessä. Kun käyttäjä on itse painanut nappia ja kuullut, mitä tapahtuu, laitetta on helpompi käyttää myös silloin, kun apua oikeasti tarvitaan.
Usein kysyttyä
Toimiiko turvaranneke kerrostalossa tai paksuseinäisessä talossa?
Matkapuhelinverkossa toimivan rannekkeen yhteys riippuu kuuluvuudesta, joka vaihtelee rakennuksen ja sijainnin mukaan. Yhteys kannattaa testata niissä paikoissa, joissa rannekkeen käyttäjä oikeasti liikkuu, kuten kylpyhuoneessa, kellarissa ja mökillä. Keskusyksikön kanssa toimivissa malleissa kannattaa vastaavasti testata painikkeen kantama.
Mitä tapahtuu, jos hälytysnappia painaa vahingossa?
Turvaranneke 3S:ssä hälytys käynnistyy vasta, kun nappia pidetään pohjassa noin kolme sekuntia. Ranneke värisee merkiksi siitä, että hälytys on lähtenyt. Jos hälytys lähtee vahingossa, kerro vastaajalle, että kaikki on hyvin. Puhelun saa lopetettua painamalla nappia lyhyesti. Muiden laitteiden toimintatapa kannattaa tarkistaa niiden käyttöohjeesta.
Voiko turvarannekkeeseen soittaa?
Se riippuu laitteesta. Turvaranneke 3S:ään läheiset voivat soittaa, kun maksuton lisäominaisuus on otettu käyttöön. Asetuksista voi valita, avautuuko puhelu automaattisesti vai lyhyellä napin painalluksella. Ominaisuus lyhentää akunkestoa, joten ranneketta on silloin ladattava useammin.